Tauon paikka

Tauon paikka

Miksi taukoja on tärkeä pitää? Jäävätkö tauot väliin, jos töissä on kiire? Mistä tietää, milloin on tauon paikka?

 

Tauot ovat välttämättömiä hyvälle vireystasolle ja työn tuottavuudelle. Työn tauottaminen ja taukokulttuuri on kuitenkin monilla työpaikoilla jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Etenkin koronaepidemian myötä yleistynyt etätyöskentely on tuonut taukokulttuuriin omat haasteensa, ja moni kotoa käsin töitä tekevä kertookin taukojen pitämisen jääneen vähälle.

 

Aivotutkija Minna Huotilaisen uusin kirja Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma 2021)

Syitä taukojen ottamiselle vakavasti on Huotilaisen mukaan ainakin neljä:

  1. Työuupumus on valitettavan yleinen ongelma. Se on vakava aivojen uupumustila, jossa kognitiivinen toiminta kärsii. Työuupumuksen torjuminen vaatii sen, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, tuntee työnsä sujuvan hyvin ja kokee olevansa aikaansaava työntekijä.
  2. Luovuutta edellytetään nykyään monissa töissä, ja se vaatii oikeanlaista autonomisen hermoston tilaa – muutoin aivoissa piilevät uudet ideat jäävät tietoisuutemme ulkopuolelle. Tauot ovat olennainen tapa lisätä huokoisuutta työpäivään ja luoda tilaa luovuudelle.
  3. Työ vaatii nykyään yhä enemmän yhteiskehittelyä eli sitä, että erilaiset, eri aloilta ja mahdollisesti eri organisaatioista tulevat ihmiset tuottavat yhdessä suunnitelmia, konsepteja ja ideoita. Luottamus on tällaisen yhteistyön ehdoton edellytys ja sitä voidaan luoda muun muassa yhteisten taukojen aikana toisiin tutustumalla. Ilman luottamusta aivomme eivät kykene yhteiskehittelyyn, vaan keskittyvät oman asemansa turvaamiseen.
  4. Kestävät työurat ovat koko yhteiskunnan perusta ja toiveena on, että ihmiset säilyttävät työkykynsä ja haluavat työskennellä vielä iäkkäinäkin. Taukokulttuuri auttaa yltämään tähän.

 

Miksi työn tauottaminen on aivoille tärkeää?

 

Ihmisaivot eivät toimi kuin koneet, vaan niiden toiminta on monimutkaista ja tietoa käsitellään monella eri tasolla. Tauot vaikuttavat niin alimmalla tasolla tapahtuvaan hermoston tiedonkäsittelyyn ja autonomisen hermoston toimintaan kuin ylimmällä tasolla tapahtuvaan tietoiseen tiedonkäsittelyyn.

– Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia, Huotilainen kirjoittaa.

Myös tietoisuuden ulkopuolella tapahtuvat aivojen ennakointiprosessit sekä konsolidaatio, eli tiedon järjestely ja yhdistely, hyötyvät työn tauottamisesta. Kun aivot ovat tyhjäkäynnillä, tai vastaavasti kun nukumme, pystyvät aivot kaikkein parhaiten järjestelmään ja suhteuttamaan uutta tietoa, vertaamaan sitä vanhaan tietoon ja tallentamaan uutta tietoa pitkäkestoisen muistin järjestelmiin.

Niin tehokkaalta kuin tauoton työpäivä saattaakin kuulostaa, on se itse asiassa varma tapa pumpata aivot ähkyyn uutta tietoa, jolloin uusia luovia ajatuksia tai oivalluksia ei taatusti pääse syntymään.

 

Milloin on tauon paikka?

 

Vireystilamme vaihtelee luonnollisesti pitkin päivää ja jokaisella on oma yksilöllinen rytminsä. Aamuihminen ei välttämättä tarvitse työssään taukoja koko aamupäivän aikana vireystilan ollessa parhaimmillaan. Iltaihminen vastaavasti saattaa käynnistyä kunnolla vasta lounaan jälkeen, jolloin hänen ei aamupäivällä suinkaan kannata pakertaa tauotta. Jokaisen olisi siis hyvä opetella kuuntelemaan kehon omaa rytmiä.

Aivojen eri hermovälittäjäjärjestelmät reagoivat kaikkeen tekemiseemme, kuten esimerkiksi syömiseen ja liikkumiseen, ja muokkaavat sitä kautta vireystilaa eri tilanteisiin sopivaksi pitkin päivää. Myös stressi vaikuttaa vireystilaan. Jo lyhytkestoinenkin stressi vaikuttaa kognitiiviseen toimintaan työsuoritusta heikentäen.

– Ehkä paras tavoitteemme taukojen ajoituksessa olisi itsetuntemuksen kehittyminen: osaisimme pitää tauon vähintään silloin, kun huomaamme tuijottavamme lasittuneella katseella näyttöä ja ajatus on kokonaan karannut. Näiden hetkien huomaaminen on tärkeää, sillä ne tekevät työstä paitsi tuottamatonta myös raskasta, Huotilainen muistuttaa.

 

Tauot osaksi palaverikulttuuria

 

Jos vireystila laskee ja työhön keskittyminen vaikeutuu, alamme lähes automaattisesti keksiä erilaisia sijaistoimintoja. Etäpalaverin seuraamisen sijaan selailemme sosiaalisen median tiliä tai luemme sähköpostia tai uutissivustoja. Multitaskaaminen tapahtuukin usein kuin varkain tiedostamattamme, ilman erillistä päätöstä.

Huotilainen avaa kirjassaan Stanfordissa tehtyä tutkimusta, jossa pyrittiin selvittämään, kuinka paljon multitaskaaminen lisääntyy, kun palaveri jatkuu. Tutkimusaineisto oli keväältä 2020, jolloin palaverit olivat pandemiasta johtuen etäpalavereita.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä pidemmälle kokoukset jatkuvat, sitä suurempi osa osallistujista tekee kokouksen aikana jotain muuta. Kun kokous on kestänyt pari tuntia, on jo kolme neljästä osallistujista multitaskaajia. Multitaskausta esiintyi enemmän aamukokouksissa sekä varsinkin sellaisissa kokouksissa, joita pidetään toistuvasti esimerkiksi viikoittain. Herääkin kysymys, mihin tällaisia kokouksia kukaan tarvitsee ja kannattaisiko tauotus todellakin ottaa osaksi palaverikulttuuria.

Taukojen pitämättä jättäminen vaikuttaa myös päätöksentekoomme. Päätösten tekeminen on jo lähtökohtaisesti aivoillemme väsyttävää puuhaa. Aivomme toimivat minimienergiaperiaatteella ja päätösten tekeminen on omiaan kuluttamaan energiaa. Mitä enemmän joudumme tekemään päätöksiä, sen varmemmin alamme suosia yksinkertaisia päätöksiä ja intuitiivista päätöksentekotapaa. Jos siis työ sisältää paljon päätöksentekoa, on hyvä muistaa, että myös taukojen tarve kasvaa.

 

Mitä tehdä tauolla?

 

Taukokulttuurin ottaminen osaksi työpaikan kulttuuria voi tarkoittaa palaverikulttuurin lisäksi sen miettimistä, mitä tauoilla voisi tehdä. Moni meistä tyytyy asiaa sen enempää ajattelematta nappaamaan kupin kahvia ja palaamaan työpisteensä ääreen tuijottamaan tietokoneen tai älypuhelimen näyttöä. Vaikka tuijotettava sisältö olisikin muuta kuin työhön liittyvää, ei tämä aivojen näkökulmasta välttämättä ole kovin rentouttavaa. Sosiaalinen media ei myöskään tee meistä varsinaisesti sosiaalisempia, kun jokainen uppoutuu oman laitteensa sisältöihin yhteisen keskustelutuokion kustannuksella.

Sosiaalisen median selailu ei kuitenkaan saa Huotilaiselta täydellistä tyrmäystä. Fyysistä työtä tekevälle somen parissa vietetty tauko voi toimia ihan hyvänä tapana hengähtää. Vaikutukset riippuvatkin enemmän siitä, mihin ja miten sosiaalista mediaa käytetään. Mikäli aika kuluu klikkiotsikoita selailemalla ja keskustelupalstojen riitelyä lukemalla, saattaa seurauksena olla pikemminkin kielteisiä vaikutuksia. Toisaalta sosiaalisessa mediassa on paljon myös sellaista sisältöä, mikä tarjoaa iloa ja inspiraatiota.

Etenkin tietotyöläisiä Huotilainen kehottaa kuitenkin tarkkailemaan, missä asennossa puhelinta selailee. Puhelimen ja tietokoneen näytön äärellä kroppa on usein muutenkin huonossa asennossa, ja haitat vain kasvavat, mikäli tauotkin kuluvat niska-hartiajumpan sijaan somea selaten.

Taukoliikunta on Huotilaisen mukaan ”taukojen kuningatar”. Tiedämme nykyään, että suurimmassa osassa työtä keho tarvitsee tauon aikana toimintaa, oli työ sitten fyysistä tai istumatyötä. Usein fyysinenkin työ saattaa kuormittaa kehoa hyvin yksipuolisesti, ja istumatyö ei tee kenenkään keholle pitkällä tähtäimellä hyvää. Tauoilla voi liikkua monin eri tavoin ja tarjolla on olemassa esimerkiksi taukoliikuntasovelluksia, jotka muistuttavat tauon paikasta ehdottaen samalla helppoja työpaikalla tehtäviä liikkeitä.

 

Nokosista virtaa

 

Jos suomalainen mainitsee ottavansa työpäivän aikana päiväunet, tuntee moni herkästi tarvetta selitellä toimintatapaansa. Muualla maailmassa keskipäivän nokoset taas on osa perinteistä kulttuuria.

Meidänkin kannattaisi pikkuhiljaa istuttaa (tai pikemminkin palauttaa) päiväunet osaksi suomalaista työkulttuuria, sillä päiväunien vaikutuksesta vireystilaan, kognitiiviseen toimintaan, mielialaan ja yöuniin on paljon tutkimustietoa. Monissa tutkimuksissa iltapäiväaikaan sijoitetut lyhyet päiväunet vaikuttivat myönteisesti vireystilaan ja suorituskykyyn työssä useiden tuntien ajan päiväunien jälkeen myös niillä työntekijöillä, joilla ei ollut univajetta.

Nokoset työpaikalla saattaa kuulostaa luksukselta, ehkä jopa arveluttavalta. Kysymykseen ”Miksi jollekulle pitäisi maksaa nukkumisesta palkkaa?” alan arvostetut tutkijat vastaavat kuitenkin kysymyksellä ”Miksi jollekulle pitäisi maksaa täyttä palkkaa väsyneenä työskentelystä?”. Liian vähäinen nukkuminen saa aikaan monenlaisia kustannuksia, joista tuottavuuden lasku ja työterveyshuollon kasvaneet kustannukset luulisi kiinnostavan kaikkia työnantajia.

Moni valittelee työpäivän kiireisyyttä eikä siksi koe ehtivänsä pitää edes pientä taukoa, nokosista nyt puhumattakaan. Tutkimuksissa on huomattu tuottavuuden laskevan etenkin iltapäivisin lounaan jälkeen, ja Huotilainen nostaakin esiin kirjassaan tärkeän kysymyksen siitä, kuinka iso osa tätä jatkuvaa kiireen kokemusta onkin itse asiassa peräisin väsymyksestä johtuvasta työtahdin hidastumisesta.

Lyhyet päiväunet vaikuttavat myönteisesti luovaan ongelmanratkaisuun ja loogiseen päättelyyn. Ne mahdollistavat uusien asioiden oppimista ja vahvistavat jo opittujen asioiden muistijälkiä aivoissa.

– Näitä etuja havaitaan päiväunien jälkeen myös muilla kuin univajeesta kärsivillä, ja päiväunien tuottama tehostusruiske kognitiivisissa tehtävissä säilyy useiden tuntien ajan, Huotilainen kirjoittaa.

Jotta päiväunet olisivat hyödylliset, ihmisen ei tarvitse välttämättä edes nukahtaa. Lepääminen olisi kuitenkin tärkeää.

 

Taukokulttuuri on koko työyhteisön asia

 

Tauot kytkeytyvät vahvasti yrityksen arvoihin.

”Jos työnantaja puhuu työntekijöiden hyvinvoinnista ja jopa työntekijäkokemuksesta, miten se näkyy taukokulttuurissa?”, Huotilainen kysyy kirjassaan.

Taukokulttuuri on saattanut monilla työpaikoilla muodostua kuin itsestään ja vastaavasti erilaiset kirjoittamattomat säännöt ovat saattaneet ajaa työyhteisön toimimaan puurtamistyylillä. Jos tauot jäävät pitämättä, työssä jaksamisen kanssa tulee ongelmia.

Myös etätöissä on taukokulttuurista hyvä puhua yhdessä koko työyhteisön kanssa. Etätyöt ovat varmasti monin paikoin tulleet jäädäkseen ja tuovat osaltaan kaivattua huokoisuutta työelämään. Silti on tärkeää pitää myös etänä työskentelevät osana työyhteisöä ja yhteiset tauot ovat silloin arvokkaita. Etätöissä tauotus on muuten omalla vastuulla, ja monella on kokemus siitä, että tauot jäävät tällöin helposti pitämättä tai lipsahtavat työskentelyn puolelle.

Taukojen pitäminen työpäivän aikana tukee työstä palautumista ja sitä tulisi nimenomaan tapahtua jo työpäivän aikana. Aivojen pitäisi päästä palautumaan joka ilta ja yö, niin arkena kuin viikonloppuina, ei vain kerran vuodessa kesälomilla.

 

 

Lähde: Minna Huotilainen ”Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas”

 

No Comments

Post A Comment