Kuinka luoda hyvinvoiva työntekijä?

23 syys Kuinka luoda hyvinvoiva työntekijä?

Hyvinvoiva työntekijä on organisaatiolle yksi tärkeimmistä voimavaroista.

Edellisessä postauksessa avasin tekijöitä, jotka tutkimusten mukaan toimivat hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkeinä. Koska työhyvinvointi on kuitenkin kaksisuuntainen tie, suuntaan katseen tässä kirjoituksessa työntekijöihin. Mitkä tekijät ovat niitä, mistä tunnistaa hyvinvoivan työntekijän ja millä tavoin itse kukin meistä voisi omaa työhyvinvointiaan lisätä?

Tunnista punainen lankasi

Hyvinvoivan työntekijän tunnistaa Työterveyslaitoksen mukaan muun muassa siitä, että hän on motivoitunut ja vastuuntuntoinen. Hän innostuu ja onnistuu työssään, ja kokee säännöllisesti työn imua. Jokaiseen työtehtävään liittyy toki asioita, mistä emme välttämättä aina koe suurta innostusta tai mitkä ovat ennemminkin tylsää pakkopullaa. On myös hyvin yksilöllistä, millaisina eri tekijät koetaan. Se, mikä saa toisen innostumaan, onkin toiselle pakkopullaa. Kyse onkin siis enemmän kokonaisuudesta ja siitä, että työ koetaan sellaisena, että se pääsääntöisesti antaa tekijälleen enemmän energiaa kuin mitä vie, ja näin ollen myös parantaa elämän laatua. Hyvinvoiva työntekijä osaa tunnistaa työssään ne asiat, mitkä saavat hänet innostumaan ja mitkä toimivat hänen motivaationsa kannalta ”punaisena lankana”, mistä kannattaa vetää.

Tehoa tavoitteista

Hyvinvoiva työntekijä tunnistaa työnsä tavoitteet ja hän pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja osaamistaan niiden saavuttamiseksi. Nämä ovat myös edellytyksiä flow-tilalle. Tarvitsemme haasteita, jotka kohtaavat osaamistasomme. Jos haasteet jäävät liian mataliksi, ajan mittaan turhaudumme ja leipäännymme. Jos taas työn haasteet ylittävät taitotasomme, saattaa seurauksena olla ahdistus ja lamaantuminen. Kun haastetaso kohtaa osaamistasomme,  koemme että hanskaamme hommamme ja saamme asioita aikaan. Hetkittäin haastetason on hyvä oltava oman osaamisemme ylärajoilla, jotta koemme oppivamme ja kehittyvämme työssämme. Kun vielä koemme, että etenemme kohti tavoitettamme ja saavutamme selkeitä välietappeja, säilyy motivaatiomme pitkin matkaa.

Jokainen tarvitsee palautetta

Välietapit toimivat myös tärkeinä keinoina saada palautetta työstään. Kuten jo edellisessä kirjoituksessa kävi ilmi, useimmissa työpaikoissa työntekijät kokevat, etteivät saa riittävästi palautetta tai ainakin sitä voisi saada enemmän. Mitä useammalla keinolla palautetta saadaan, sitä paremmin työntekijät voivat. Mikäli työssään pääsee tämän lisäksi käyttämään omia vahvuuksiaan ja kokemaan onnistumisia, sen varmemmin työntekijä kokee itsensä myös tarpeelliseksi.

Itsenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden välinen tasapaino

Työntekijän hyvinvointiin liittyy myös kokemus riittävästä itsenäisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Vaikka näiden elementtien suhteen olemme yksilöllisiä, ovat ne silti meille kaikille yhtä tärkeitä psykologisia perustarpeita. Yksilöllisyys ilmeneekin enemmän siinä, mitä tekijät tuottavat itse kullekin yhteenkuuluvuuden tunteen ja missä määrin kaipaamme itsenäisyyttä.

Koronaepidemian myötä lisääntynyt etätyöskentely on tuonut tähän omat haasteensa toisaalta vaikeuttaen yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä ja toisaalta edellyttäen monin paikoin ehkä liikaakin itsenäisyyttä. Nykyään kovin trendikäs termi itseohjautuvuus ei nimittäin suinkaan tarkoita työntekijän jättämistä täysin yksin, vaan pikemminkin sitä, että työntekijälle tarjotaan riittävä määrä tukea ja informaatiota itsenäisen päätöksenteon ja työskentelyn tueksi.

Etätyön lisääntyminen tulisikin ottaa huomioon organisaation käytänteissä ja vuorovaikutuksessa, jotta yhteenkuuluvuuden tarve tulee tyydytettyä. Yksilöllä itsellään on toki myös vastuu omasta työhyvinvoinnistaan, mutta etätyöskentely ei vapauta työnantajaa omasta osuudestaan.

Miten voin lisätä työhyvinvointiani?

Työ on monelle meistä merkittävä osa elämää. Vietämme töiden parissa valtaosan ajasta hereillä ollessamme, ja usein työstä tulee puhuttua myös vapaa-ajalla ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Työ vaikuttaa siis herkästi moniin muihinkin elämämme osa-alueisiin ja siksi olisi suotavaa, että osaisimme tarkastella omaa toimintaamme ja miettiä, mihin asioihin voimme itse vaikuttaa työhyvinvointia lisätäksemme. Voit aloittaa esimerkiksi pohtimalla näitä kysymyksiä:

• Milloin olen viimeksi työssäni kokenut onnistumisen ja innostuksen tunteita?
• Mikä työssäni tuntuu merkitykselliseltä?
• Mitä haluaisin työssäni vielä oppia? Mihin suuntaan haluan kehittyä?
• Tunnistanko omat vahvuuteni? Halutessasi voit käydä tekemässä ilmaisen luonteenvahvuuksien testin tästä: viacharacter.org
• Tunnistanko työni tavoitteet ja tiedänkö, miten niihin pääsen?
• Osaanko tarvittaessa tukeutua muihin ja pyytää apua?

Työhyvinvointia voi lisätä jo tunne siitä, että voin itse vaikuttaa asioihin. Sorrumme nimittäin helposti levittelemään käsiämme ja sysäämään vastuun kokonaan työnantajan harteille. Siksi onkin tärkeää tunnistaa tekijät, jotka omalla kohdallasi mahdollistavat hyvinvoinnin ja toisaalta tiedostaa, mistä saattaa kiikastaa. Tällöin on helpompaa miettiä, mitä voin itse asioiden eteen tehdä ja toisaalta miten voisin tarpeistani kommunikoida myös työnantajalleni.

Työhyvinvointi ja resilienssi

Työhyvinvointi liittyy vahvasti myös resilienssiin eli muutoskykyyn. Hyvinvoiva työntekijä sopeutuu paremmin muutokseen, sillä hän on valmis ottamaan uusia haasteita vastaan ja motivoitunut oppimaan uutta. Kun työ tuntuu mielekkäältä ja sillä on jokin tarkoitus, näyttää tutkimusten valossa siltä, että ihmiset voivat löytää paljon enemmän nautintoa tekemisestään, myös haastavina aikoina.