Hyvää työpäivää!

Hyvää työpäivää!

Lomien aikana akut on ladattu ja puhtia riittää, mutta kuinka pitkäksi aikaa?

 

Töiden alku kesälomien jälkeen on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan oman työpaikkasi tarjoamia puitteita hyvinvoinnille. On melko tyypillistä, että syksyn lyhenevät päivät ja lisääntyvä pimeys yhdistettyinä työkiireisiin pikku hiljaa nakertavat jaksamistamme, etenkin jos työpaikalla ei riittävästi kiinnitetä huomiota hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Työhyvinvointi koostuu monenlaisesta eri tekijästä, joihin kannattaa panostaa pitkäjänteisesti. Liian usein hyvinvoinnin ajatellaan liittyvän fyysiseen terveyteen ja työergonomiakysymyksiin, tai panostukset työhyvinvointiin koetaan jonain ylimääräisenä kivana, joka toteutetaan, mikäli firmalla pyyhkii hyvin.

Työhyvinvointi koostuu kuitenkin monesta eri palasesta, joista suuri osa liittyy työkulttuuriin ja työpaikan henkiseen pääomaan. Työterveyslaitos on listannut tekijöitä, joista tunnistaa niin hyvinvoivan työyhteisön kuin työntekijän. Tässä postauksessa suuntaamme katseemme hyvinvoivaan työyhteisöön.

Työhyvinvointi osaksi organisaatiokulttuuria

Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee avoimuuden ja luottamuksen kulttuuri. Luottamuksen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa, joihin sisältyy epävarmuutta tulevaisuudesta. Olen useammassakin blogipostauksessa alleviivannut psykologisen turvallisuuden merkitystä työyhteisön menestykselle, ja se on myös yksi edellytys uuden innovoinnille. Osa psykologista turvaa on myös se, että ongelmia ei vain lakaista maton alle, vaan ne nostetaan rohkeasti esiin ja niistä uskalletaan puhua avoimesti.

Hyvinvoivaa työyhteisöä kuvaa myös innostus ja toisten kannustus, sekä yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri. Tämä kiteytyy mielestäni loistavasti Helsingin Yliopiston myötätuntoa tutkineen CoPassion-hankkeen tutkijoiden lanseeraamaan termiin ”myötäinto”, eli kykyyn aidosti innostua toisen onnistumisista ja ilon aiheista. Hyvinvoivassa työyhteisössä arvostetaan työyhteisötaitoja, eli halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esihenkilöä ja työtovereita tukien.

Panosta palautteeseen ja positiivisiin poikkeuksiin

Hyvinvoivaa työyhteisöä leimaa myös myönteisen palautteen antamisen kulttuuri. Olen saanut tutustua useisiin asiakkaideni teettämiin työtyytyväisyyskyselyihin, ja poikkeuksetta niissä nousee esiin aina kaksi asiaa, joissa toimintaa voitaisiin parantaa: viestintä ja palautteen antaminen. Olivatpa organisaation tulokset siis miten hyvällä tolalla tahansa, tuntuu, että ihmiset eivät ikinä saa liikaa palautetta tekemästään työstä.

Myönteisen palautteen antamisen tapa on helppoa sisällyttää työpaikan muihin käytäntöihin, jos asiaan vain haluaa kiinnittää huomiota. Useissa organisaatioissa on esimerkiksi projektin päättyessä tapana käydä läpi kaikki se, mikä ehkä meni mönkään tai mitä olisi voitu tehdä paremmin. Oppimisen ja kehittymisen kannalta tämä onkin tietysti tärkeää. Kysyin kuitenkin kerran asiakkaaltani, että käydäänkö teillä yhtä suurella pieteetillä läpi myös positiiviset poikkeukset, eli projektit, joissa onnistuttiin ehkä yli odotusten tai joissa osattiin tehdä jotain paremmin kuin ennen. Asiakkaani katsoi minua hetken hölmistyneenä ja totesi, että eipä ole tullut mieleenkään, mutta tästä lähtien otamme tavaksi. Työyhteisö, jossa pienetkin onnistumiset huomioidaan ja jossa ne nostetaan yhteiseen keskusteluun, on vahvempi kohtaamaan muutoksia ja haasteita kuin yhteisö, jossa jokainen on ”oman onnensa seppä”.

Huolehdi resursoinnista

Hyvinvoivan työyhteisön yksi tunnusomaisia piirteitä on myös se, että työn määrä ja kuormittavuus pidetään aisoissa. Tämä edellyttää, että resursointi on kohdillaan ja että niin ylin johto kuin keskijohto ovat kiinnostuneita siitä, miten ihmiset voivat ja minkälaista apua tai tukea he mahdollisesti tarvitsevat työstä suoriutumiseen. Avainsana näidenkin tarpeiden tunnistamiseen on mielestäni kommunikointi. Monissa työpaikoissa on koronapandemiasta johtuneen jatkuvan etätyön myötä havahduttu siihen, että työtä on paikoin tehty jopa enemmän kuin ennen.

Rajojen vetäminen työn tekemiselle saattaa monille olla haastavampaa, kun työtä tehdään fyysisen työpaikan sijaan kotona. Työn kuormittavuuden lisääntyminen saadun tuen vähentyessä johtaa yhä useamman kohdalla uupumiseen. Tosiasiassa meidän ei kuitenkaan tarvitse olla yhdessä voidaksemme silti olla toisiimme yhteydessä. Yhteydenpito ja sitä kautta kiinnostuksen osoittaminen onnistuu aivan yhtä hyvin etä- kuin lähityössäkin, ja siihen tulisikin työyhteisöissä tietoisesti panostaa. Tosin etäyhteyksin sanaton viesti ei aina välity, joten siksi myös säännölliset kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä.

Työn imusta virtaa

Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tunne- tai motivaatiotilaa, joka on suhteellisen pysyvä. Sitä voidaan kuvailla omistautumisen, uppoutumisen ja tarmokkuuden kokemuksilla. Työn imuun liittyy läheisesti flow-tila, jossa ajankäsitys tuntuu katoavan tekemisen viedessä mennessään. Kuitenkin käsitteenä työn imu on tätä laajempi, sillä se pitää sisällään myös sen, että töihin on lähtökohtaisesti kiva mennä ja että tuleva työpäivä herättää työntekijässä myönteisiä odotuksia. Siksi työn imun kokemus viestii paljon työyhteisön hyvinvoinnista. Realistisesti ajateltuna tämä ei tietenkään toteudu jokaisen yksilön kohdalla aivan joka ikinen päivä, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Työterveyslaitoksen mukaan 72 % suomalaisista kokee kuitenkin työn imua säännöllisesti, useita kertoja viikossa. Jo sinällään työn imu on arvokas hyvinvoinnin kokemus, mutta sillä on monia myönteisiä seurauksia, jotka näkyvät pitkän ajan kuluttua ja ovat myönteisessä vaikutuksessa organisaation taloudelliseen menestykseen.

Työhyvinvointiin kannattaa sijoittaa

Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän harteilla. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen tapahtuu aina yhdessä. Työnantajan luo toki puitteet hyvinvoinnille, mutta moni työhyvinvointiin liittyvä tekijä on osa työkulttuuria, jonka luontiin osallistuu työyhteisön jokainen jäsen. Se vaatii siis pitkäjänteistä työtä ja arjen tekoja, ei vain yksittäisiä tyky-päiviä tai hauskoja tempauksia. Hyvin suunniteltuina työhyvinvointiin panostetut eurot ovat sijoitus, joka maksaa itsensä kyllä takaisin organisaation maineen, kilpailukyvyn ja tuloksen noustessa. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös siihen, kuinka työyhteisö säilyttää oman toimintakykynsä erilaisissa muutostilanteissa. Työyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostaminen tukee siis myös organisaation resilienssiä.

 

 

Lähde: Työterveyslaitos

No Comments

Post A Comment