15 kesä Merkityksellisen elämän elementit
Merkitykselliset tavoitteet toimivat majakan valoina myrskyn keskellä.
Resilienssi eli muutoskyky koostuu monista erilaisista voimavaratekijöistä. Yksi keskeisimmistä on visiointi, eli kyky hahmottaa oman elämän suuntaa ja asettaa itselle merkityksellisiä tavoitteita. Ne toimivat elämän myrskyjen keskellä majakan valon tavoin kiintopisteinä, jotka helpottavat suunnistamista eteenpäin vaikka näkyvyys olisi ajoittain heikkoa.
Merkityksellisyys ja hyvinvointi
Merkitys ja merkityksellisyys ovat siitä mielenkiintoisia kysymyksiä, että usein länsimaalainen ihminen tuntuu kiinnostuvan elämän merkityksellisyyden pohdinnasta silloin, kun merkityksellisyydestä on jostain syystä puutetta. Erilaisten elämän merkityksellisyyttä tarkastelevien self help -kirjojen hyllymetrit kasvavat vuosi vuodelta, mikä toki kertoo paljon ajasta, jossa elämme. Mikään vähäpätöinen kysymys tämä ei tietenkään ole, sillä merkityksellisyys linkittyy vahvasti kokemaamme hyvinvointiin, ja siksi sen äärelle on hyvä aika ajoin pysähtyä.
Psykologisten perustarpeiden tärkeys
Kuinka sitten voisimme kokea oman elämämme merkitykselliseksi? Filosofi Frank Martela esittelee kirjassaan ”Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä” (Gummerus, 2020) Edward Decin ja Richard Ryanin itsemääräämisteorian ja sen kolme elementtiä: autonomian tarve, kyvykkyyden tarve ja yhteenkuuluvuuden tarve. Näihin Martela lisää muun muassa omiin tutkimuksiinsa pohjaten vielä yhden, hyväntahtoisuuden tarpeen. Merkityksellisyyttä tarkastellaankin kirjassa näiden psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen kautta syntyvän olotilan, hyvinvoinnin ja motivaation näkökulmasta.
Autonomialla tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että ihminen kykenee tekemään itsenäisiä valintoja ja voi tehdä asioita, jotka hän kokee arvokkaina ja joiden kautta hän voi ilmaista itseään. Se on siis tunnetta siitä, että omat teot ja valinnat ovat jotain, mitä on itse saanut valita, eivätkä ulkoisesti saneltuja. Kyvykkyydellä tarkoitetaan hallinnantunnetta elämästä, jolloin ihmisellä on tunne siitä, että hänellä on ns. ”hommat hallussa” ja että hän saa asioita aikaan. Yhteenkuuluvuus taas liittyy yhteyden tunteeseen ja läheisyyteen, jolloin yksilöllä on ympärillään ihmisiä, jotka välittävät hänestä ja joilla on hänelle väliä. Hyväntahtoisuus liittyy läheisesti yhteenkuuluvuuden tarpeeseen. Ihmisen psykologisiin perustarpeisiin vaikuttaisi kuuluvan myös tarve jollain myönteisellä tavalla vaikuttaa ympäristöönsä, oli kyse sitten maailmasta tai läheisestä elinpiiristä, jotta hänelle tulee tunne siitä, että hänen elämällään on jollekin väliä.
Poikkeustilanteen vaikutukset merkityksellisyyden kokemukseen
Pandemian tuomat erilaiset rajoitukset sekä tilanteeseen liittyvä alituinen epävarmuus ovat olleet omiaan koettelemaan oikeastaan kaikkia itsemääräämisteorian elementtejä. Nekin meistä, joiden työt ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan ja joilla ei ole ollut suurta huolta läheistensä terveydestä, ovat kuitenkin voineet huomata olleensa kaikesta huolimatta stressaantuneita. Jokainen meistä on joutunut luopumaan autonomiastaan ja hallinnantunteestaan jossain määrin, ja samaten yhteenkuuluvuuden kokemus on monilla etätöiden ja etäkoulujen sekä vähentyneiden ihmiskontaktien määrän myötä varmasti heikentynyt. Onko siis mikään ihme, että pitkittynyt poikkeustilanne on koetellut jaksamistamme ja monilta osin myös merkityksellisyyden kokemustamme?
Yhteyttä itseen ja toisiin
Itse kiteyttäisin Martelan pohdintojen pohjalta merkityksellisyyteen tarvittavien komponenttien löytyvän yhteydestä itseen ja yhteydestä toisiin. Sen ymmärtäminen, mikä minulle tuottaa tunteen autonomian ja kyvykkyyden tarpeiden täyttymisestä, vaatii itsereflektiota ja hyvää yhteyttä omaan sisäiseen maailmaani. Kiireisessä nykymaailmassa tähän ei välttämättä luontaisesti tarjoudu mahdollisuuksia, ellei sitä itse ymmärrä priorisoida. Mielemme täyttyy herkästi ulkopuolisesta hälystä, emmekä aina muista pysähtyä omien syvempien ajatustemme äärelle. Toisaalta myös yhteys toisten kanssa saattaa tällöin olla haasteellista tai jäädä pintapuoliseksi. Mikään itsereflektio ei kuitenkaan riitä, ellei oman autonomian ja kyvykkyyden tuotoksia pääse jollain tavalla jakamaan muiden kanssa.
Inhimilliseen elämään kuuluvalla kärsimyksellä on usein merkitystä ja merkityksellisiä asioita kirkastava seuraus. Elämän ja kuoleman kysymykset, vakavat traumat ja kriisit, ovatkin useimmiten niitä, jotka auttavat laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen ja saavat ihmiset muuttamaan valintojaan esimerkiksi omaan ajankäyttöönsä liittyen. Toki elämän rajallisuuteen voi päästä kiinni ilman suurta kriisiäkin, jos vaikkapa suorittaa pikaisella laskutoimituksella, montako viikkoa itsellä on mahdollisesti elämää vielä jäljellä. Merkityksellisyyden pohdinnalle on tosin hyvä antaa tilaa jo ennen kriisejä. Logoteorian ja siihen pohjautuvan logoterapian kehittäjä Viktor Frankl onkin työssään korostanut, kuinka merkityksellisyyden kokemus yleensä juuri auttaa kannattelemaan erilaisten kipeiden kokemusten läpi.
Merkityksellinen arki
Elämän merkityksellisyys löytyy lopulta melko pienistä ja arkisista asioista, edellyttäen että elämässä toteutuvat itseohjautuvuusteorian jo mainitut elementit autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus, täydennettynä hyväntekemisellä. Näiden elementtien ei suinkaan täydy löytyä jokaisesta elämän osa-alueesta tai kaikesta mitä teet, kunhan ne kuitenkin tavalla tai toisella elämässäsi toteutuvat. Voit siis hyvin tehdä työtä, mikä ei välttämättä liity hyväntekemiseen, kunhan pääset sitä jollain muulla tavalla elämässäsi toteuttamaan. Ja toki parhaimmillaan elämä tarjoaa hetkiä, missä kaikki oleellinen on läsnä.
Omalla kohdallani olen huomannut, että pysähtymällä pienten mutta merkityksellisten hetkien äärelle niin, että niitä saa hehkuttaa yhdessä toisen kanssa jakaen, lisää merkittävästi näiden hetkien painoarvoa ja oman elämän arkisia merkityksellisyyden kokemuksia. On siis helppo yhtyä Martelan näkemykseen, että merkityksellinen elämä syntyy siitä, kun saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, ollen samalla merkityksellinen myös muille.
Kommentointi on suljettu.