15 marras Tavoilla tavoitteisiin
”Big things have small beginnings”
Tällä kertaa GoodCon podcast-sarjassa vieraili Markus Keränen Nanohabitsista™. Tässä jaksossa keskustelemme tavoista ja niiden muuttamisesta. Aihe on valmennuksen näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen, sillä yleensä valmennukseen hakeudutaan nimenomaan muutostarpeen takia.
Nanohabits™ auttaa organisaatioita miettimään miten lähteä tavoittelemaan haluttua tulevaisuutta. Nanohabitsin erikoisosaamisaluetta on pienten tekojen eli nanotapojen muotoilu ja näiden ankkurointi ihmisten käyttäytymiseen.
Klikkaa play:ta ja inspiroidu tapojen muutoksen mielenkiintoisesta maailmasta! Alta löydät tiivistelmän podcastin sisällöstä sekä lopusta lukuvinkkejä aiheeseen liittyen.
“We are what we repeatedly do. Excellence, then, is not an act, but a habit.” Näin on Will Durant aikoinaan Aristoteleen pohdintoihin pohjaten sanonut. Moni meistä haluaisi olla parempi versio itsestään, mutta toistamme kuitenkin usein tapoja, joiden tiedämme olevan pahasta. Muutoksen ajaa karille usein liian isot ja liian vaikeat tavoitteet. Alkuinnostuksen jälkeen matka katkeaa.
Yksi tyypillinen yksilötason muutoshalu on terveellisemmät elämäntavat ja liikunta, ja tätä myös Markus käyttää podcastissa esimerkkinä nanotapoja avatessaan. Kannattaa miettiä, mikä olisi mahdollisimman pieni tapa, joka sysää liikkeelle. Sen sijaan, että vakaasti päättäisi heti alusta alkaen käydä kolme kertaa viikossa 5 kilometrin lenkillä, voikin sisällyttää nanotavan omaan arkeensa: kolme kertaa viikossa puen lenkkivaatteet päälle. Kun vaatteet ovat jo päällä, tulee helpommin lähdettyä ulos, ensin ehkä lyhyemmäksi aikaa ja myöhemmin jo pidemmällekin lenkille.
Nanokokoluokan ajattelu ei ole meille luonnollista ja siksi asetamme usein liian isoja ja vaikeita tavoitteita itsellemme. Tärkeää olisi erottaa visio ja tavoite toisistaan ja paloitella tavoitteet pienempiin osiin. Normaali ihminen, joka elää ns. perusarkea ja käy säännöllisesti töissä, pystyy ankkuroimaan kerrallaan 3-5 uutta tapaa, ei enempää.
Tämä voi kuulostaa vähältä, mutta pienestä määrästä huolimatta vaikutus voi olla yllättävän suuri. Tutkimusten mukaan noin 50 % päivän aikana toistetuista teoista toistuu samanlaisina joka päivä. Tapojen n-luku on siis suuri, joten jos saa yhdenkin uuden hyvän tavan sujautettua arkeen, tulee vuodessa toistoja merkittävä määrä. Toinen asia, joka kannattaa huomioida on tapojen heijastevaikutus. Jos esimerkiksi tiimin tavoitteena on ankkuroida 30 uutta tapaa toimintaan, usein riittää, että valitaan niistä muutama tärkein, joihin keskitytään. Nämä uudet tavat alkavat vaikuttaa muihinkin ympäröiviin tapoihin.
Habit loop eli tapojen kierre
Pääsääntöisesti tavat seuraavat tiettyä kiertokulkua, jossa on kolme osaa. Alla on avattu nämä osa-alueet käyttäen esimerkkinä kännykän ja sosiaalisen median käyttöä.
- Heräte – triggeri, joka käynnistää tavan. Usein emme ole tietoisia herätteestä. Triggeri voi olla esimerkiksi tuoksu, aistiärsyke tai tunnetila. Tässä esimerkissä se voi olla vaikkapa kännykän merkkiääni tai tylsistyminen.
- Toiminta – toiminto eli tapa, jonka teet. Esimerkiksi otat kännykän käteen ja päädyt selailemaan somekanavia.
- Palkinto – etu, jonka yhdistät toimintaan. Esimerkiksi sometykkäykset, jotka toimivat psykologisena palkintona.
Kuva: Nanohabits™
Miten huonosta tavasta pääsee eroon?
Huonoista tavoista eroon pääsemiseen on kaksi erilaista strategiaa. Ensimmäisessä katkaistaan teon ja herätteen välinen yhteys. Esimerkiksi laitetaan kännykkä äänettömälle ja käännetään näyttö alaspäin. Ennen kuin tämän strategian kanssa voi edetä, pitää tunnistaa herätteet.
Toinen vaihtoehto on antaa herätteiden ja palkintojen säilyä entisellään, mutta korvata huono tapa paremmalla. Markus käyttää podcastissa esimerkkinä kahvinjuonnin vähentämistä. Tällöin heräte voi olla esimerkiksi aistiärsyke (kuulet, kuinka kahvi tippuu toimiston keittiössä) tai väsymys (väsyneenä keität aina kahvia). Palkinto voi olla esimerkiksi piristyminen. Tällöin sen sijaan, että kävelisit keittiöön keittämään kahvia, voit korvata tavan uudella tavalla kävelemällä korttelin ympäri. Palkinto ja heräte säilyvät samana.
Tämä toki vaatii paljon tiedostamista. Kahden ajattelu tavan teorian mukaan ihmisen sisältä löytyy kaksi ”käyttöjärjestelmää”, joista toinen on intuitiivinen ja toinen tietoinen. Tietoinen mieli vie paljon energiaa ja tahdonvoima ehtyy päivän kuluessa. Muutoksen näkökulmasta ongelmana on, että tietoisessa mielessä ei oikein pysy mikään, eikä uudet tavat ”koodaudu” käyttäytymiseen. Intuitiivinen mieli aktivoituu, kun tapoja toistetaan. Kaistan leveys on laaja ja energiatehokas. Intuitiivinen mieli on muutoksen kannalta oleellinen. Kun intuitiiviseen mieleen saadaan jotain istutettua, se ei putoa helposti pois. Jotta muutos voi onnistua, tietoisessa mielessä täytyy siis saada muotoiltua tavat ja sen jälkeen siirrettyä ne intuitiiviseen mieleen.
Tapojen muutos organisaatiossa
Tapojen muutos on tärkeässä roolissa yritysten muutosprosesseissa. Yritysten muutokset epäonnistuvat valitettavan usein – joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 % muutoshankkeista ei päädy käytäntöön.
Markuksen kokemusten perusteella epäonnistumisten taustalta löytyy neljä keskeistä syytä:
- Motivaatiopula – Esimerkki: Johto viestii uudesta suunnasta ja toimintatavoista, mutta syystä tai toisesta työntekijät eivät usko tähän. Muutosprosessit vievät energiaa ja monet ovat kyllästyneitä jatkuviin muutoksiin.
- Konkretian puute – Esimerkki: Organisaatiossa tehdään toimintasuunnitelma, jossa määritellään periaatteet hyvin, mutta niitä ei viedä konkreettisiksi teoiksi. Jos toimintasuunnitelmaan on vaikkapa kirjattu, että asiakkaan toiveet otetaan huomioon, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
- Kapasiteetti – Esimerkki: Jo entuudestaan tehokkaisiin työpäiviin ei mahdu enempää. Muutokset niin isoja, etteivät ne siirry arkeen ja ajan myötä vain jäävät muun jalkoihin.
- Unohtaminen – Muutokset eivät ankkuroidu teoiksi ja tavoiksi.
Sekä organisaatio- että yksilötasolla usein myös priorisointi puuttuu. Mitkä ovat 1-2 tärkeintä asiaa, jotka pitää tehdä aina ja menevät kaiken muun edelle? ”Kyllä”:n sanominen on aina sitoutuminen johonkin. Yksi ”kyllä” vastaa montaa ”ei”:tä.
Mistä lähteä liikkeelle tapojen muuttamisessa?
Markuksen täsmäohjeista saat vinkkejä omien tapojesi muuttamiseen, oli kyse sitten työ- tai henkilökohtaisen elämän tavoista. Mieti ensin, mikä on oma tavoitteesi. Seuraavaksi aseta mittari. Mittari on tärkeä, jotta tiedät milloin teet oikeita asioita. Sen jälkeen kirjaa päivittäin ylös, mitkä ovat tavoitteeseen liittyviä hyviä tapoja ja mitkä huonoja esimerkiksi viikon ajan. Sen jälkeen mieti mitkä asiat (esim. tilanne, tunne, aistiärsyke) toimivat herätteinä. Voit piirtää omia habit loopeja (katso kuva) tärkeimmistä tavoista. Vasta kaiken tämän jälkeen ala suunnitella uusia hyviä tapoja. Näin etenemällä olet motivoitunut uusien tapojen luomiseen. Voit myös huomata, että sinulla on jo paljon hyviä tapoja, mutta et ole ankkuroinut niitä. Sinun on helpompi alkaa ankkuroimaan tapoja, kun ymmärrät kokonaisuuden paremmin.
Podcastin lopussa Markus siteeraa Prometheus-elokuvaa, joka kiteyttää loistavasti keskustelumme opit: ”Big things have small beginnings”. Toistamalla hyvää tapaa uudestaan ja uudestaan saat muutoksia aikaan omassa arjessasi. Mitä ajatuksia sinulla heräsi podcastin pohjalta? Kirjoita alle mietteitäsi!
Lisätietoja aiheesta
Kirjavinkkejä
Charles Duhigg – Power of Habit (julkaistu myös suomeksi nimellä Tapojen voima)
Greg McKeown – Essentialism: The Disciplined Pursuit of Less
Kommentointi on suljettu.