30 loka Mitä on ratkaisukeskeinen valmennus?
Ratkaisun avaimet ovat meissä jokaisessa
”Jos teet jotakin, joka toimii, niin tee sitä lisää. Jos teet jotakin, joka ei toimi, niin yritä jotain muuta.” GoodCo tarjoaa yrityksille ja yksilöille ratkaisukeskeistä valmennusta. Mutta mitä se oikein tarkoittaa? Ratkaisukeskeisyydellä viitataan ajattelu- ja valmennustapaan. Ongelmien sijaan valmennuksessa pyritään keskittymään ratkaisuihin ja tavoitteiden kirkastamiseen. Verrattuna ongelmakeskeiseen näkökulmaan, ratkaisukeskeisyydessä katse suuntautuu eteenpäin tulevaisuuteen menneisyyden kaivelun sijaan.
Ratkaisukeskeisyys on myös yksi päävalmennusteemani resilienssin eli muutoskykyisyyden osatekijöistä. Resilienssissä ei ole kyse vain siitä, miten asioihin reagoidaan, vaan myös erilaisten ratkaisujen näkemisestä. Resilientti ihminen suhtautuu luottavaisesti elämän tuomiin haasteisiin ja uskaltaa mennä niitä kohti ilman takeita onnistumisesta. Ratkaisukeskeisyyden ansiosta hän ei keskity vain mahdollisiin ongelmiin vaan näkee haasteet mahdollisuuksina kehittyä ja oppia.
Voimavarat ratkaisuun löytyvät itsestäsi
Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa taustalla on ajatus, että ihmisellä tai organisaation jäsenillä on jo itsellään voimavarat ja keinot omien ongelmiensa ratkaisemiseksi. Valmentajana en siis tarjoa valmennettavalle valmiita vastauksia vaan autan asiakasta löytämään itsestään voimavaroja. Kuuntelen asiakasta ei-tietämisen positiosta eli ilman ennakko-oletuksia ja valmiita ratkaisuja. Yksi keskeisistä valmennuksen periaatteista on ratkaisupuheen vahvistaminen. Tämän tarkoituksena on saada selville, miltä elämä tai yrityksen tulevaisuus näyttää, kun ongelma on ratkennut.
Ratkaisukeskeisyydessä ei juurikaan kysytä ”miksi?”, vaan haetaan uusia näkökulmia ja niiden avulla avautuvia muutostoiveita ja tavoitteita. Ongelmana ei välttämättä ole itse ongelma, vaan tavat, joilla ihminen tai organisaatio on yrittänyt sitä ratkaista. Koska ongelma on edelleen olemassa, niin syystä tai toisesta nämä tavat eivät ole toimineet.
Ratkaisukeskeinen ajattelu suuntautuu tulevaisuuteen ja vahvistaa toiveikkuutta. Jos keskitytään vain itse ongelmaan, ajatukset kääntyvät helposti liikaa juuri tähän hetkeen. Ajattelen itse, että ongelmien ajatteleminen aktivoi mielessä eräänlaisen suojavalmiuden. Tämä kaventaa ajatteluamme ja mieli alkaa luomaan erilaisia kauhuskenaarioita. Tällaisessa mielentilassa etenkin luova ajattelu häiriintyy. Nykypäivän ongelmat ovat usein niin monisuuntaisia ja mutkikkaita, että niiden ratkaisuun tarvitaan juurikin luovuutta.
Inhimillistä, mutta jokseenkin turhaa, on syiden tai syyllisten etsiminen. Esimerkkinä tästä vaikkapa työilmapiiri. Etsimällä syitä huonoon ilmapiiriin ei välttämättä paranneta ilmapiiriä, vaan tilanne voi jopa huonontua. Syyllistäminen nostaa mielen suojavalmiuden päälle ja haittaa yhteistyökykyisyyttä. Kun fokus on ongelmien kaivelun ja syyllisten etsinnän sijaan tavoitetilassa, voidaan sitä kohti lähteä tekemään töitä.
Joissain tilanteissa mahdollisten syiden löytäminen ongelmille saattaa kuitenkin helpottaa valmennettavan oloa. Käytän yhtenä valmennuksen työkaluna skeematerapiaa, ja joillekin asiakkailleni on ollut tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi oma vaativuus saattaa johtua vaikkapa samaistumisesta omaan vanhempaansa. Kun tämän oivaltaa, ja oppii olemaan myötätuntoisempi itseään kohtaan, voi nykyhetkeä ja tulevaa pohtia vapautuneemmin.
Ilman tavoitteita ei voida saavuttaa tuloksia
Valmennusprosessin aluksi mietitään aina, mistä lähdetään liikkeelle ja mikä on tavoitetila. Tavoitteen tulisi olla selkeä ja hyvin määritelty. Sen tulisi olla tärkeä, riittävän konkreettinen ja mieluiten kuvata jonkin uuden alkamista vanhan loppumisen sijaan. Oli kyse sitten organisaatiomuutoksesta tai henkilökohtaisesta muutostarpeesta, on tärkeää muodostaa selkeä visio, sillä se määrittää muuta tekemistä. On helpompaa säilyttää fokus ja ratkaisukeskeinen ajattelutapa, kun tietää mitä muutoksilla tavoitellaan.
Seuraavaksi voidaan lähteä miettimään, mitä pieniä askeleita voi ottaa tavoitettaan kohti. Usein tässä valmennettavalle myös kirkastuu se, mitä on ehkä jo tietämättään aiemmin tehnyt tavoitteen eteen, tai mitkä omista arvoista jo näkyvät arjessa. Monesti käyn valmennettavan kanssa läpi jo tapahtuneita onnistumisia ja mietimme niiden mahdollistajia ja miten niitä voisi toistaa.
Suhtautuminen ratkaisee
Ratkaisukeskeisessä ajattelutavassa on siis keskeistä se, kuinka ongelmiin ja haasteisiin suhtaudutaan rakentavalla tavalla. Haasteilta ei ummisteta silmiä, vaan mahdolliset epäonnistumiset nähdään tilaisuuksina oppia. Yksi tärkeistä voimavaroista on usein huumori. Asioille nauraminen tarjoaa vaikeina hetkinä tarpeellisen hengähdystauon ja voi auttaa myös löytämään uusia näkökulmia, jotka taas auttavat eteenpäin. Ylipäätään erilaisten vaihtoehtojen hahmottaminen ja sen muistaminen, ettei ole olemassa mitään yhtä ainoaa totuutta, on ratkaisukeskeisen ajattelun keskiössä.
Voit lukea lisää tarjoamistani valmennuksista: https://goodco.fi/palvelut. Kuulisin mielelläni, millaisia kokemuksia sinulla on henkilökohtaisella tai yritystasolla ratkaisukeskeisestä tai muunlaisesta valmennuksesta! Jätä kommenttisi alle.
Kommentointi on suljettu.