Aivomyönteisyydellä laadukkaampaa vuorovaikutusta

Aivomyönteisyys

Aivomyönteisyydellä laadukkaampaa vuorovaikutusta

Ymmärrätkö aivojen sosiaalisia tarpeita?

Tässä kuussa GoodCon podcast-sarjan vieraana on tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo, joka työskentelee tulevaisuuden ennakoinnin, asiakaskokemusmuotoilun ja coachingin parissa 11Helsinki Oy:ssa. Podcastissa keskustelemme aivomyönteisyydestä coachingin näkökulmasta ja vuorovaikutuksen välineenä. Podcastista saavat varmasti pohdittavaa erityisesti esimiehet, mutta myös muutkin – onhan meillä kaikilla aivot ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa!

Podcast kannattaa toki kuunnella kokonaisuudessaan, mutta alta löydät myös tiivistelmän podcastin pääkohdista. Tiivistelmän lopusta löydät linkkejä lisätietoihin ja kirjavinkkejä.

Kutsuin Minnan vieraakseni podcastiin, sillä aivomyönteisyydellä on vahva yhteys resilienssiin eli muutoskykyisyyteen, joka on yksi GoodCon päävalmennusteemoista. Aivomyönteisyys on yksi resilienssin mahdollistajista ja tukipilareista. Sekä aivomyönteisyyden että resilienssin kehittämisessä keskeisiä elementtejä ovat itsesäätelytaidot ja tunteiden ymmärtäminen.

Lähtökohtana Minnan, kuten myös GoodCon, työssä on ajatus siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu meille, vaan sitä tehdään joka päivä aktiivisesti meidän kaikkien toimesta. Usein tulevaisuuskeskustelu sanoitetaan kuin tuleva olisi jo päätetty. Minna auttaa työssään organisaatioita huomioimaan myös ihmisnäkökulman ja ottamaan arjen mukaan tulevaisuusajatteluun. Työntekijät ovat nimittäin vahvasti vaikuttamassa siihen, miltä yrityksen tulevaisuus näyttää.

Aivomyönteisyys vuorovaikutuksen työkaluna

Yksi Minnan työn pääteemoista on aivomyönteisyys. Hän on opiskellut Brain Based -coachingia, joka hyödyntää viimeisimpiä oivalluksia ja tutkimustietoja ihmismielestä. Aivomyönteisyyden taustalla on ajatus siitä, että opitaan ymmärtämään ihmisille lajityypillistä käyttäytymistä – minkä koemme uhkana ja mikä aktivoi meissä turvallista ja palkitsevaa oloa. Ymmärtämällä ihmismieltä ja aivojen toimintaa, opimme parantamaan vuorovaikutustamme ja innostamaan ihmisiä paremmin luomaan haluttua tulevaisuutta.

Työssään Minna käyttää apuna David Rockin SCARF-mallia, joka perustuu viiteen elementtiin ja tämän hetkiseen ymmärrykseen aivojen sosiaalisista tarpeista. Tilanteen mukaan ne joko aktivoituvat uhkaksi tai turvalliseksi ja palkitsevaksi tilaksi. Malli on lyhyesti avattu alla:

S = Status – Tasavertaisuus, tasa-arvo

Me ihmiset skannaamme jatkuvasti rooliamme suhteessa toisiin ja haluamme, että meillä on joku arvo yhteisössä. Työyhteisössä tätä voidaan aktivoida positiivisesti tunnistamalla henkilön vahvuudet ja antamalla positiivista palautetta, joka luo hyvää ja palkitsevaa oloa. Kohtuuton kritiikki tai negatiivissävytteinen viestintä taas vie kohti uhkatilaa.

C = Certainty – Ennustettavuus

Aivomme janoavat ennustettavuutta. Etenkin muutostilanteissa työyhteisössä viestintä on erityisen tärkeää ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi jatkuva tiedotus ”missä mennään” olisi tärkeää.

A = Autonomy – Itsehallinta

Meille on tärkeää tuntea, että saamme vaikuttaa. Tätä voidaan työyhteisössä vahvistaa esimerkiksi osoittamalla luottamusta sitä kohtaan, että asiantuntijaroolissa oleva tietää miten tai missä hoitaa työnsä parhaiten.

R = Relatedness – Yhteenkuuluvuus

Ihmisellä on voimakas tarve kuulua joukkoon. Yhteinen tavoite, jota kohti mennään, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä voidaan vahvistaa myös ottamalla työyhteisön jäsenet mukaan tavoitteiden asettamiseen.

F = Fairness – Oikeudenmukaisuus

Haluamme tulla kohdelluiksi reilusti. Tasapuolinen kohtelu koetaan palkitsevana ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Näiden SCARF-mallin aivojen sosiaalisten tarpeiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen esimerkiksi kommunikaatiossa on aivomyönteistä ja luo laadukkaampaa vuorovaikutusta. Voit miettiä omaa viestintääsi: ”Milloin luon uhkaa, milloin turvallista tilaa?”.

Voiko toisen tunteita johtaa?

Toisen tunteita ei voi johtaa, mutta niihin voi vaikuttaa. Voimme itse myös oppia säätelemään omia tunteitamme. Kun kehitämme ymmärrystä ihmiselle lajityypillistä käytöstä kohtaan SCARF-mallin avulla, voimme oppia paremmin rauhoittamaan omia, työkaverin tai asiakkaan ”tunneaivoja”.

Uhkatilanteessa näemme vain äärivaihtoehdot, ja ajattelu kapeutuu mustavalkoiseksi. Paremmalla vuorovaikutuksella voimme päästä tilanteeseen, jossa ihmiset kukoistavat. Tällöin mieli on avoimempi ja vastaanottavaisempi erilaisille vaihtoehdoille ja ratkaisulle. Positiivisessa tilassa myös oppiminen onnistuu paremmin.

Voimme oppia vaikuttamaan muiden tunteisiin, mutta myös omiimme. Kun tiedostamme tunneaivojen olemassaolon, pystymme kehittämään itsesäätelyä. Lähdenkö mukaan toisten negatiivisiin tunteisiin? Voisinko jotenkin auttaa toista pääsemään pois hänen aivojensa luomasta uhkatilanteesta? Miten vaikutan muiden tunneaivoihin? Voit miettiä tätä filosofi Esa Saarisen sanojen kautta: ”Mitä tulee huoneeseen, kun sinä tulet huoneeseen?”

Miten voin pitää paremmin huolta aivomyönteisyydestä?

On monta tapa huolehtia aivomyönteisyydestä. Monet näistä tavoista liittyvät yleiseen hyvinvointiin, sillä itsesäätelymme heikkenee helposti väsyneenä tai nälkäisenä. Nukkumalla riittävästi, huolehtimalla sosiaalisista suhteista, liikkumalla ja syömällä ravitsevaa ruokaa pidämme mielemme virkeänä ja jaksamme paremmin olla aivomyönteisiä. Myös rutiinit säästävät energiaa ja lisäävät kyvykkyyttä olla aivomyönteinen.

Näihin osa-alueisiin tarjoaa vinkkejä myös keväällä palautumisesta nauhoitettu podcast Kaisa Jaakkolan kanssa. Linkin podcastiin löydät tämän tiivistelmän lopusta.

On myös hyvä tiedostaa omat säätelyresurssinsa. Pitkän työpäivän jälkeen voi tahdonvoima olla jo käytetty, eikä tällöin ole ehkä paras aika haastaville kommunikaatiotilanteille. Jos tämä aihe kiinnostaa, niin kannattaa laittaa lukulistalle Frank Martelan ”Tahdonvoiman käyttöohje”.

Kuten aina, kun haluamme oppia jotain uutta ja ottaa sen osaksi toimintaamme, kannattaa tässäkin lähteä säätämään omaa toimintaansa pikkuhiljaa. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Voit ottaa tavaksi kysyä itseltäsi päivittäin ”Miltä minusta tänään tuntuu?”

Työntekijäkokemus ja emotionaaliset markkinat

Minnan valmennusteemoissa ja työssä vilahtelee usein myös sanat ”työntekijäkokemus” ja ”emotionaaliset markkinat”. Mitä näillä tarkoitetaan?

Nykyään suurin osa yrityksistä toimii palvelu- ja asiakaslogiikalla, jossa toiminnan keskiössä on asiakas ja asiakaskokemus, eli se miten asiakas kokee tuotteen ja palvelun. Keskeistä tässä ajattelussa on se, että arvo muodostuu kuitenkin aina vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, jossa toinen osapuoli on yrityksen työntekijä, toinen asiakas.  Hyvällä työntekijäkokemuksella onkin suora yhteys hyvään asiakaskokemukseen.

Tämä on muutos teolliseen aikakauteen, jossa oltiin huomattavasti tuotekeskeisempiä ja ihminen nähtiin lähinnä koneen jatkumona. Nyt fokus on siirtynyt tuotteista kokemukseen ja ihmisen mielen ymmärtämiseen, sillä kokemukset ovat ennen kaikkea tunteita. Tästä on kyse emotionaalisista markkinoista puhuttaessa.

Tunteilla on iso rooli asiakkaan ja työntekijän kokemusten muodostumisessa. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää tunteita – miten ne syntyvät, miten niihin voi vaikuttaa. Ihminen ei usein halua myöntääkään, kuinka suuri vaikutus tunteilla on. Haluamme ajatella, että toimimme järjellä, vaikka todellisuussa tunteet ohjaavat meitä ja järki vain perustelee.

Tulevaisuuden työelämä

Podcastin päätteeksi kysyin Minnalta, miltä näyttää tulevaisuuden työelämä, jos aivomyönteisyys otettaisiin paremmin huomioon. Minnan näkemyksen mukaan voimme luoda parempaa tulevaisuutta ja työskennellä paremmin yhdessä, kun ymmärrämme ihmisille lajityypillisiä piirteitä. Aivomyönteisyys myös lisää empaattista lähestymistä muihin ihmisiin. Minna kiteytti asian loistavasti lainaamalla yhdysvaltalaista futuristia  Stowe Boydia: ”Ehkä aikamme suurin revoluutio onkin ymmärrys ihmisen mielestä”.

Lisätietoja

Kuva: Unsplash
Ei kommentteja

Kommentointi on suljettu.