Myötätunto työelämässä

Myötätunto työelämässä

Osaatko näyttää myötätuntoa?

Tällä kertaa GoodCon podcast-sarjan vieraana on Miia Paakkanen ja tässä jaksossa keskustelemme myötätunnosta työelämässä. Miia on myötätuntotutkija ja toimii tunnetaitojen kouluttajana yrityksissä. Hän on myös yksi Helsingin Yliopiston CoPassion-hankkeen perustajista. Miia työstää väitöskirjaa myötätunnosta työelämässä ja opettaa yliopistolla johtamisen ja inhimillisen työelämän maisterikurssia. Hän on ollut lisäksi mukana kirjoittamassa kirjaa Myötätunnon mullistava voima (2017).

Podcastin anti tulee toki parhaiten esiin kuuntelemalla koko jakso, mutta alta löytyy myös tiivistelmä podcastin sisällöstä lukemista suosiville. Tiivistelmän lopusta löydät linkkejä lisätietoihin.

 

 

Virittäydytään ensin aiheeseen lainauksella kirjasta Myötätunnon mullistava voima (2017):

”Miltä tuntuisi tulla työpaikalle aamulla tietäen, että sinusta välitetään siellä? Tietäisit, että et ole työtovereillesi ja esimiehellesi pelkkä vaihdettavissa oleva resurssi, vaan sinut nähdään juuri sellaisena kokonaisena ihmisenä, joka pohjimmiltasi olet. Voisit olla varma, että saat tarvittaessa tukea. Tietäisit, että uskallat tuoda parhaat puolesi esiin, että sinua tuetaan vahvuuksissasi ja että vahvuuksistasi ja onnistumisistasi iloitaan. Tietäisit myös, että vahvuuksiesi ohella saat tuoda esille myös heikkouksiasi ja nekin mielipiteet ja ajatukset, joiden soveliaisuudesta tai nerokkuudesta et ole varma. Voisit luottaa siihen, että kun sinulla olisi raskas hetki, joku laskisi käden olkapäällesi ja kysyisi vilpittömästi, miten voit, olisi aidon kiinnostunut ja pysähtyisi kuuntelemaan kunnolla. Mieti tällaista työpaikkaa ja vertaa sitä kylmään pinnalliseen organisaatioon, jossa tunteet kuuluu piilottaa ja inhimillisyys on heikkouden merkki. Tällaisilla työpaikoilla kilpailu kukoistaa ja toisen ilosta ei kuulu iloita eikä omia onnistumisiaan sovi tuoda esille. Siellä vallitsee nollasummapeli ja kyräilyn kulttuuri. Tällaisessa työyhteisössä energisoidutaan ja luodaan tiiveimmät yhteydet toisista selän takana puhumalla ja työkaveria vastaan liittoutuminen on vahvin yhteisöllisyyden ja luottamuksen osoitus. Kumpaan työpaikkaan tulisit aamulla mieluummin?”

Mitä myötätunto tarkoittaa työelämässä ja miksi se on pinnalla nyt?

Myötätunto on noussut viime vuosina ajankohtaiseksi aiheeksi työelämästä puhuttaessa johtuen lisääntyneestä tutkimustiedosta ja työelämän muutoksista. Jatkuvat muutokset, ulkoistaminen ja automatisointi luovat tarvetta inhimillisyydelle työelämässä. Erityisesti nuoret hakevat emotionaalisia arvoja työstään. Myötätuntoisen työilmapiirin avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi muutoksiin suhtautumiseen ja luovuuden ylläpitämiseen.

Myötätunto on työelämän vaikein ja kriittisin taito. Se on sekä hyväntahtoista ymmärtämistä, anteeksiantoa ja läsnäoloa että taito kohdata hankalat keskustelut ja asettaa rajoja rakentavasti. Se ei ole sama asia kuin empatia. Esimerkiksi, myötätunto sisältää aina empatian, mutta empatia ei välttämättä johda myötätuntoisiin tekoihin. Empatian avulla tunnetaan toisen tunteita, tai kuvitellaan miltä toisesta tuntuu. Työelämässä myötätunto sisältää myös toiminnan tai vähintään valmiuden toimia ympäristön hyvää edistäen.

Miksi sitten myötätunto on vaikeaa, vaikka se on perustavanlaatuinen inhimillinen ominaisuus? Ensinnäkin myötätuntoisuus vaatii suurta määrää tietoisuutta kaiken kiireen keskellä. Myötätuntoisuus vaatii, että olemme ”auki” ja rohkeita epämiellyttävissä tilanteissa, kun samaan aikaan koemme inhimillisesti tarvetta suojautua erilaisilta työelämän uhkakuvilta ja stressiltä, esimerkiksi tuomitsemalla muita, kilpailemalla epärakentavalla tavalla tai sulkeutumalla kuoren taakse.

Miten myötätunto näkyy suomalaisessa työelämässä?

Perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa ei keskustella tunteista tai näytetä niitä, se ei ole meille luontaista. Eniten myötätuntoa meillä edistää mahdollisesti kulttuurillisista lähtökohdista luottamus (vaikkakin myös luottamuspulaa esiintyy) – suomalainen tekee mitä lupaa. Myötätunto on yksi luottamuksen tärkeimmistä palikoista. Lisäksi meidän yhteiskuntamme ja järjestelmämme ovat pohjimmiltaan myötätuntolähtöisia: meillä on pitkät äitiyslomat, työterveys ja muut hyvinvointia edistävät edut. Myötätuntoisuus riippuu toki paljon työpaikasta ja työpaikkojen sisälläkin voi olla suuriakin eroja.

Miten ruokkia myötätuntoista kulttuuria?

Myötätuntoisen yrityskulttuurin luomisessa esimiehet ja johtajat ovat keskeisessä asemassa, vaikka jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaakin. Organisaatio ei ole myötätuntoisempi kuin sen johto. Tarkkailemme luonnostaan meitä johtavia henkilöitä ja omaksumme heiltä. Jos esimiehen huonoon käytökseen ei puututa, siitä tulee normaalia ja se ohjaa alaistenkin käyttäytymistä. Tutkimusten mukaan hyvä tai huono esimies vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden sitoutumiseen ja jopa fyysiseen terveyteen. Esimiesten tulisi olla tarkkana, sillä valta helposti heikentää empatiaa.

Syitä myötätuntoisen kulttuuriin ruokkimiseen olisi hurjan paljon. Michiganin yliopistossa on tutkittu lähes 30 vuotta myötätunnon vaikutusta työssä ja tulosten perusteella nousee esiin monia todellisia yrityksen tulokseen vaikuttavia tekijöitä: myötätuntoinen ympäristö lisää luottamusta ja yhteistyötä sekä parantaa palvelun laatua. Se vähentää stressiä, poissaoloja ja fyysisiä oireita.

Monet myötätuntoa edistävät asiat ovat ihan arkisia: moikataan työkavereita, kysytään kuulumisia ja ollaan läsnä. Jokainen voi omalla tavallaan osoittaa välittämistä ja hyväntahtoisuutta. Esimies voi omalla esimerkillään näyttää mallia kiinnittämällä huomioita sanojen lisäksi myös ilmeisiin ja eleisiin. Se mistä kyselet eniten osoittaa mitä arvostat. Esimiehen kannattaa pyrkiä antamaan keskustelulle mahdollisuus ja esittää kysymyksiä: Mitä esteitä on? Mitä kaivattaisiin? Miten työ organisoitaisiin?

Esimies voi korostaa, että ovi on aina avoinna ja saa tulla puhumaan. Mikäli organisaatiossa on tilanteita (esimerkiksi yt-neuvottelut), joista ei voida antaa heti tietoa niin esimies voi rauhoitella alaisiaan lupaamalla, että heitä tiedotetaan heti kun se on mahdollista. Hyvä olisi kertoa avoimesti, että haluaa oppia olemaan myötätuntoisempi johtaja ja pyytää apua siihen – kasvetaan yhdessä ja opitaan. Tärkeintä olisi antaa haarniskan tippua ja olla avoin.

Etätyön tuomat haasteet

Haasteet myötätuntoisuudessa lisääntyvät, kun ei olla fyysisesti samassa paikassa. Myötätuntoa on vaikeampi osoittaa etänä. On hyvä tiedostaa, että etätyön mahdollisuus voi aiheuttaa työntekijöille myös kipuilua, vaikka se tuo mukanaan vapautta ja mahdollisuuksia. Empatia välittyy sähköisesti, mutta se ei ole yhtä vaikuttavaa. Ihmisille on myös luontaista reagoida neutraaleihin viesteihin ensisijaisesti uhan kautta. Mieli alkaa luomaan helposti tarinoita lyhyistä ja ”innottomista” viesteistä. Tehdään päätelmiä ja koetaan viestit töksäyttävinä, vaikka tämän uskomuksen perusteeksi ei varsinaisesti mitään konkretiaa olisikaan. Tämäkin näkökulma on hyvä tiedostaa organisaation viestinnässä.

Myötätunnon ja resilienssin (muutoskykyisyyden) yhteys

Sekä Ulrika että Miia ovat yhtä mieltä siitä, että myötätunto on tärkeä muutoskykyisyyden rakennuspalikka. Laadukkaat yhteydet ovat yksi osa-alue tässä. Laadukas yhteys ei tarkoita samaa kuin suhde ihmiseen, vaan laadukas yhteys voi syntyä myös vieraan kanssa. Tällöin tilanteeseen tuodaan sellaista energiaa ja hyväntahtoisuutta, että molemmat kokevat elinvoimaisuutta ja myönteisiä tunteita.

Organisaatiossa voidaan tukea laadukkaiden yhteyksien luomista antamalla psykologista turvaa, lupaa epäonnistua. Positiiviset tunteet luovat reserviä, johon voi tukeutua haastavampina aikoina ja muutosten keskellä. Tällöin olemme joustavampia ja pääsemme ponnistamaan takaisin muutoksessa ja vastoinkäymisissä. Jos organisaatiossa on myötätuntoisuuteen panostettu, niin olemme avoimempia uusille ideoille ja osaamme ilmaista paremmin tunteita, joka kehittää myös resilienssiä. Pystymme paremmin hyväksymään vastoinkäymisten tuoman kivun ja viemään itseämme eteenpäin. Myötätuntoa voi osoittaa myös itselle. Itsemyötätuntoisena kivun annetaan olla läsnä, mutta samaan aikaan säilytetään kyky toimia aktiivisesti.

Podcastissa keskustelemme aiheesta laajemmin sekä käsittelemme myös myötätuntoon läheisesti liittyvää käsitettä myötäintoa – kannattaa kuunnella podcast mikäli kiinnostus aiheeseen heräsi! Onko sinulle luontaista näyttää myötätuntoa myös työelämässä? Mitä ajatuksia aihe nostaa sinussa esiin? Kuulen mielelläni mietteitäsi! Otan myös mielelläni vastaan ehdotuksia tuleviin podcasteihin ja blogikirjoituksiin aihealueista, joista sinä haluaisit kuulla.

Lue lisää aiheesta:

www.miiapaakkanen.com
Twitter: @MiiaPaakkanen https://twitter.com/miiapaakkanen
Instagram: @miiapaakkanen https://www.instagram.com/miiapaakkanen
Myötätunnon Mullistava Voima -kirja: https://www.ps-kustannus.fi/Miia-Paakkanen/My%C3%B6t%C3%A4tunnon-mullistava-voima.html

Kuva: Unsplash
No Comments

Post A Comment