27 kesä Kuuntele mitä kehosi viestii sinulle
Kehotietoisuuden vahvistaminen hyvinvoinnin työkaluna
GoodCon podcast-sarjan vieraana on tällä kertaa kehotietoisuusohjaaja Teija Autio. Teijalle on ehtinyt kertyä jo 20 vuoden kokemus somaattisesta kehotyöskentelystä. Teijalla on lisäksi pitkä tanssitausta ja hän on myös pilatesohjaaja. Podcastissa keskustelemme kehotietoisuudesta työkaluna kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena.
Mielen työkalut esimerkiksi stressinhallintaan liittyen ovat monille jo tänä päivänä tuttuja. Teija lähestyy työssään aihetta kehollisten työkalujen kautta, jotka saattavat olla vielä monelle meistä vieraampia. Keholla ja mielellä on vahva yhteys, joten molempien hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Kuuntele podcast ja kerro mitä ajatuksia sinulle heräsi! Alta löydät myös koosteen podcastista blogimuodossa.
Mitä on kehotietoisuus ja somaattinen kehotyöskentely?
Monet keholliset vaivat ovat jatkumoa liialliselle kontrolloinnin tarpeelle, joka näkyy kehossa jäykistymisenä ja jännittymisenä ja sitä kautta esimerkiksi erilaisina liikerajoitteina. Usein keho antaa meille erilaisia fyysisiä signaaleja, jotka voivat olla henkisestä kuormituksesta johtuvia. Keho-mieli-yhteys on valtava voimavara elämässä tukemassa hyvinvointia. Kehotietoisuuden kehittämisen tavoitteena on kotiutua kehoon, jolloin emme katso kehoa vain ulkoapäin. Näin voimme saada kehon koko kapasiteetin käyttöömme.
Somaattisen kehotyöskentelyn avulla pyritään hakemaan keinoja luopua turhasta kontrollista ja suorittamisesta ja oppia kuuntelemaan kehon viestejä. Somaattinen harjoittelu vahvistaa kykyämme tuntea ja korjata itseämme. Monelta on kadonnut yhteys omaan kehoonsa. Kehoa kyllä saatetaan treenata, mutta sen hienovaraisempia viestejä ei kuunnella ja läsnäolo omassa kehossa puuttuu. Usein huomaamme stressioireet kehossa vasta kun tilanne on jo huolestuttava: tulee uniongelmia tai ruoansulatus reistailee. Jos haluamme, että mieli rauhoittuu, täytyy myös kehon rauhoittua. Kireä keho = kireä mieli.
Epämiellyttävissä tilanteissa jännitämme usein kehomme kireäksi, esimerkiksi puremalla hampaita yhteen. Mieti esimerkiksi stressaavaa ja kiireistä työtilannetta, jossa naputat tietokonetta. Kasvojen lihakset kiristyvät ja hartiat nousevat korviin. Työasento muuttuu ja koko keho kiristyy. Jos kehotietoisuus on hukassa, jäävät nämä jännitystilatkin usein tiedostamatta. Tiedostaminen on siis ensimmäinen askel keho-mieli-yhteyden kehittämiseen. Kehotietoisuuden avulla voimme mukautua tilanteisiin ja toimia jännitystilojen laukaisemiseksi. Jos ei itse opi tunnistamaan millaisia reaktioita kehossa tapahtuu ja reagoimaan niihin arjessa, menee keho lopulta tilaan, jossa sitä ei enää itse saa rentoutettua ja joutuu turvautumaan ulkopuoliseen apuun.
Moni suhtautuu kehoonsa ikään kuin ajoneuvona, jonka tarkoitus on lähinnä kuljettaa päätä paikasta toiseen. Tämä ajoneuvo sitten joko toimii tai ei toimi. Ja mikäli se ei toimi, viemme sen korjattavaksi. Tällöin joku muu korjaa kehon viat emmekä itse osallistu aktiivisesti kehon toiminnan parantamiseen.
Miksi emme ole tietoisia kehostamme?
Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa olemme koko ajan kehomme sisällä, mutta huomiomme on vain päämme sisällä? Syitä on monia. Kehon luonnollinen liike tukahdutetaan usein jo lapsena: pitää olla paikallaan ja käyttäytyä nätisti. Lisäksi yhteiskunnan paineet vaikuttavat siihen, että kontrolloimme kehoa. Ihmistä pidetään vähän outona, jos hän liikehtii. Haluamme kontrolloida kehoa jatkuvasti ja tällöin vieraannumme helposti kehostamme.
Nykypäivänä ärsyketulva on valtava ja olemme paljon itsemme ulkopuolella turruttaen tuntemuksia esimerkiksi viihteen avulla. Olemme etääntyneet luonnosta ja luontoyhteyden katkeaminen onkin yksi syy miksi kehoyhteys katkennut. Lisäksi työn muoto on muuttunut kehollisemmasta staattisemmaksi.
Mitä voisin tehdä kehotietoisuuden lisäämiseksi?
Voimme kaikki ujuttaa pieniä tekoja arkeen oman hyvinvoinnin tueksi. Yksi tärkeimmistä askelista on hengityksen huomioiminen. Hengittäminen on silta kehon ja mielen välissä. Hengitysharjoitukset ovat hyvä tapa sulattaa jännityksiä sisältäpäin. Keskittymällä hengittämiseen tulet läsnäolevaksi nykyhetkeen. Ensimmäinen askel on tiedostaminen – tunnista tilanteet, joissa pidätät hengitystä. Pyri syventämään hengitystä ja opettele palleahengitystä, jota voi kutsua myös 3D-hengitykseksi. Kuvittele keuhkoihisi ilmapallo, joka laajenee joka suuntaan.
Toinen arkinen asia, johon voit kiinnittää huomiota on istuminen. Istuminen on keholle stressaavaa ja se surkastuttaa lihaksia, aiheuttaa jäykkyyksiä ja elintoimintojen heikkenemistä. Kehoamme ei ole tarkoitettu istumaan, vaan liikkumaan. Pyri huolehtimaan, että teet jotain liikettä vähintään kerran tunnissa. Koko päivän staattista paikallaan istumista ei korjaa tunnin rehkiminen salilla työpäivän jälkeen, vaan liikettä pitäisi pyrkiä lisäämään aktiivisesti pitkin päivää.
Luonnossa liikkuminen on monelle hyvä tapa olla läsnä hetkessä. Myös kaupunkiympäristöstä löytyy luontoa – tämä ei vaadi välttämättä metsään lähtemistä. Näin kesäaikaan moni pääsee lomailemaan ja lomalla onkin hyvä aika aloittaa kehotietoisuuden lisääminen, kun stressi vähentyy ja arjen kiireet eivät häiritse keskittymistä. Loman aikana opittujen taitojen avulla töihin palatessaan osaat kiinnittää paremmin huomioita kehon jännityksiin ja osaat purkaa niitä jo niiden syntyessä.
Voit myös kokeilla erilaisia kehoharjoituksia, joiden avulla voidaan päästää irti jännityksistä. Alta voit kuunnella yhden Teijan kehotietoisuusharjoituksista!
Mikäli innostuit kehotietoisuuden lisäämisestä ja somaattisesta harjoittelusta, muista tässäkin, että muutokset tuntuvat usein alkuun epämukavilta ja vastenmielisiltä. Keskittyminen omaan kehoon vaatii aluksi töitä. Valmistaudu siihen, että muutos on vaikeaa ja mieti mikä juuri sinua motivoi ja miksi haluat lisätä kehotietoisuuttasi. Sitoudu muutokseen, se palkitsee. Keho menee luontaisesti kohti hyvinvointia, jos me emme sitä itse liikaa häiriköi. Opettele kuuntelemaan kehon viestejä. Somatiikka on loistava työväline jännityksistä tietoiseksi tulemiseen ja uusien tapojen ja liikemallien luomiseen. Tästä seuraava flow, virtaamisen tunne, auttaa päästämään irti sellaisten asioiden kontrolloinnista, joille ei joka tapauksessa voi mitään ja se taas tuo tilalle luottamusta ja rauhaa.
Askel kerrallaan.
Lue lisää aiheesta:
Teijan Facebook-sivut: https://www.facebook.com/teijaautio.movement/
Teijan Instagram: https://www.instagram.com/teitzimoves/
Herättikö aihe sinussa pohdintaa? Aiotko kokeilla kehotietoisuusharjoitusta? Kuulisin mielelläsi mietteitäsi! Ja mikäli sinulla on toiveita tulevien podcastien tai blogikirjoitusten aihealueista, otan niitä myös mielihyvin vastaan.
Kommentointi on suljettu.