Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos

Muutosjohtaminen vaatii myötätuntoa

Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos

Muista myötätunto muutoksen keskellä

Se mikä on pysyvää tämän päivän työelämässä – ja elämässä muutenkin – on muutos. Kahta samanlaista päivää ei ole ja ympäristömme muuttuu jatkuvasti. Niin yksilö- kuin yritystasollakin muutos on meille hyvästä, koska vain siten voimme kehittyä. Mutta etenkin isommat muutokset voivat myös tuoda mukanaan ahdistusta, oli sitten kyse organisaatiorakenteen muutoksesta tai yrityksen toimintatapojen uudistamisesta. Miten sitten organisaatioiden tulisi varautua ja reagoida muutoksiin?

Ensin huonot uutiset: Yhtä ainoaa reseptiä onnistuneeseen muutokseen ei ole. Mutta on tiettyjä asioita, joihin huomiota kiinnittämällä voidaan edesauttaa muutosten läpivientiä organisaatiossa. Yksi keskeisimpiä seikkoja on turvallisuuden tunteen luominen. Siihen tarvitaan vahvaa johtajuutta. Luottamus ja turvallisuuden tunne rakentuu ajan kuluessa, joten viisas johtaja pyrkii panostamaan tähän jatkuvasti ja ennaltaehkäisevästi, ei vain muutostilanteen ollessa päällä. Voisikin kyseenalaistaa, tarvitseeko puhua edes erikseen ”muutosjohtamisesta”, sillä johtaminen on lähtökohtaisesti aina muutoksen johtamista.

Paine muutokseen voi tulla ulkopuolelta tai muutos voi lähteä organisaation omasta halusta kehittää toimintaa. Oleellista on, että muutokselle on perusteet ja ne ovat sekä henkilöstön että johdon tiedossa. Viestin tulisi olla selkeä niin sisäisesti kuin ulospäin annettuna. Vain tällöin henkilöstö voi sitoutua muutokseen. Osallistaminen on avainsana – sekä muutoksen suunnittelun kuin toteutuksen osalta. Psykologista turvallisuuden tunnetta lisää visio tulevaisuudesta: Mitä tavoittelemme ja miksi? Millä resursseilla muutos toteutetaan? Usein sanotaan, ettei peruutuspeiliin tulisi liikaa tuijotella, mutta muutoksen läpiviemisprosessissa myös menneisyyden ja nykyisyyden tarkastelulla on paikkansa. Näin on helpompi luoda muutokselle perusteita ja pohjaa. Ilman selkeää tavoitetta on myös mahdotonta arvioida muutoksen onnistumista tai seurata prosessin etenemistä. Ihmiset eivät hyväksy muutosta, elleivät he ymmärrä, mitä tavoitellaan.

Muutoksen aikana johtajalta vaaditaan monenlaista osaamista, mutta erityisesti sosiaaliset taidot ja kyky kommunikoida ovat keskeisessä asemassa.  Myötätunnon merkitys työelämässä on noussut ajankohtaiseksi teemaksi jatkuvien muutosten ja lisääntyvän epävarmuuden vuoksi. Aito muutosjohtaja omaa myötätunnon taidon ja on läsnä ihmisiä vahvistavalla tavalla myös vaikeissa tilanteissa. Kaikkea vastuuta ei voi kuitenkaan kaataa yhden johtajan niskaan, vaan myös työyhteisön jäsenillä on erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa merkittävä rooli. Muutos lähtee yksilötasolta. Tästä syystä kaikkien työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittäminen jo ennen muutosprosessien alkamista on tärkeää. Kuuntelulla on tässä tärkeä rooli: Miten yksilö kokee tilanteen? Mitä tunteita se aiheuttaa? Liittyykö muutokseen pelkoa tai epävarmuutta? Kaikki me haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Itse uskon erityisesti ennaltaehkäisyyn ja muutokseen varautumiseen jo silloin kun organisaatiossa on niin sanotusti kaikki hyvin. Ei odoteta kriisitilannetta vaan huolehditaan työntekijöistä yrityksen voimavarana – näin olemme vahvempia yhdessä myös muutoksen keskellä.

 

Kuva: Ross Findon / Unsplash

Edellinen kirjoitus:
2 kommenttia
  • Katja Korpioksa
    Lähetetty 16:39h, 12 maaliskuun

    Muutosvastarinta, niin paljon käytetty sana, myös itselläni. Kyse ei olekaan niinkään muutoksen vastustamisesta vaan turvattomuuden pelosta. Tuttu on turvallista ja muutos on matka tuntemattomaan, eli helposti turvattomuutta lisäävä tekijä. ”Miksi pitää muuttaa jo hyväksi koettu toimintatapa” – koska muuttumaton on paikallaan olemista ja mikään ei kehity, jos olemme paikallamme ja ihminen kuitenkin on kehittyvä yksilö. Joskus meitä pitää ravistella kunnolla, jotta ymmärrämme lähteä liikkeelle, jotkut ovat liikkeessä luonnostaan ja osa tästä välistä.

    Mikä tuo meille turvallisuutta? Ehkä juuri tuo visio tulevaisuudesta, niin että olemme osa sitä, oli se sitten kyse työstä, perheestä tai vaikkapa kaveruudesta.

    • Ulrika Björkstam
      Lähetetty 16:50h, 12 maaliskuun

      Hei Katja! Kiitos kommentistasi, tuo on mielestäni todella tärkeä pointti. On ihmiselle aika luontaista vastustaa muutosta, joka tulee ulkoapäin. Onhan se jopa tutkimuksissakin todettu, että muutos aktivoi aivoissamme samoja alueita kuin fyysinen kipu. Toki on yksilöllistä, kuinka suurta kipua muutos itse kullekin aiheuttaa, sillä toiset ovat jo luontaisesti avoimempia uudelle kuin toiset. Senpä takia organisaatioissa olisi aina muistettava ottaa huomioon tämä ihmisten erilaisuus ja ehkä myös muutosten äärellä olisi aina hyvä tuoda esiin myös kaikkia niitä asioita, mitkä kaikesta huolimatta pysyvät ennallaan.
      – Ulrika