Johtajuuden oppitunti

Kävin viime viikon lauantaina Kulttuuritalolla kuuntelemassa José Gonzálezin ja The String Theoryn konsertin. Lumouduin seuraamaan orkesterin johtajan työskentelyä, sillä hän antautui tehtäväänsä todella kokonaisvaltaisesti. Nimesinkin hänet leikkimielisesti kokovartalotahtipuikoksi. Uskoisin myös monen muun yleisössä kiinnittäneen huomiota hänen hahmoonsa siinä määrin, että varmasti aika ajoin saattoi konsertin solistikin jäädä kakkoseksi, vaikka se tuskin oli tarkoitus.

Johtajuuden oppitunti

Konsertin lopussa tapahtui kuitenkin jotain, mikä kiinnitti huomioni. Koko orkesteri johtajineen nousi ylös ja asettui lavan eteen riviin kiittämään yleisöä aplodeista. Mitä teki tämä karismaattinen kapellimestari? Asteli reippaasti sivuun ja asettautui rivin jatkoksi jonnekin sinne oikeaan laitaan. Pieni, mutta merkityksellinen ele.

Hän oli vain yksi bändin jäsenistä.

Sitä on johtajuus. Johtaja toimii kapellimestarina mahdollistaen orkesterin saumattoman yhteen soittamisen. Johtaja pitää huolen siitä, että jokainen pystyy hoitamaan oman tonttinsa parhaan kykynsä mukaan. Johtajan vastuulla on pitää langat käsissä, mutta johtaja ei silti ole yhtään mitään yksin. Ilman orkesteriaan hän on vain koominen puikolla huitova hahmo. Tämä näemmä joskus unohtuu kuulijaltakin. Onneksi tämä ei selvästikään ollut unohtunut häneltä itseltään.

*****

Jos haluat saada päivääsi palasen nautintoa ja hetkellisesti kohottaa elämänlaatuasi, kuuntele pätkä konserttia tästä:

 

Share on FacebookTweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>